Muistoissa

                                

                             Pienenpolun Loviisa "Pepita"


                                                              12.5.1992-12.10.2005      
Minä katsoin sinua pitkään
ja hellästi silittelin,
ja mietin lieköhän ketkään
silmin niin viisahin
minulle katsetta luoneet,
hellyyttä hellempää,
tai ystävyyttä suoneet
mi aina ymmärtää.
Sinä teit sen joka hetki
minunlaistani palvoit ain,
ja nyt kun päättyy yhteinen retki
sinä katsot, katsot vain-
mutta sylissäni vielä
sinä nuolet kädenselkää
ja minä tiedän että et siellä
metsänpeitossa peikkoja pelkää-
sillä sinne sinut kannan
alle turpeen nukkumaan
kunhan lääkärin pistää annan
sinut uneen kuolettavaan,
mutta vielä hetken verran
sun sydämes sykintää
tahdon kuunnella tämän kerran
niin hyvää ja elävää.
Mä en usko tarua lainkaan
ettei eläinten taivasta oisi
nehän aina antavat parastaan
eikä kellekään murhetta soisi,
ja jos sieluista sitten puhutaan,
miten luoja niin unohtaisi,
ihan itse luomilta luoduiltaan
ei niin Hän tehdä saisi.
Ennenkuin silmät sammuvat kokonaan
minä kerroin oravista,
joita eläinten taivaassa haukkua saa,
ihan kaikista puiston puista-
ja sitten se vaipui,
vaipui vain
ja kuono kylmeni kokonaan,
sitä pitelin vieläkin polvellain
ja tietenkin myös sitä sieluaan.

-Inkeri Rajala-








    

Anyway Madam Moonlight "Bertta"

          15.2.1993-1.6.2007



Taas valo viiltää taivaanrantaa,
se päivän yöstä erottaa.
On tullut aika pois se antaa,
jota niin paljon rakastaa.
Sen järjellä me ymmärrämme,
kun toinen lähtee, toinen jää.
Vain pieni lapsi sisällämme,
ei sitä tahdo käsittää.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa,
kulje kanssa enkelten.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa,
sinua paljon rakastin.

- Markus Bäckman -












                                                                        FIN MVA Hitumäen Fanni "Fanni"

                                                                          9.12.1994-25.9.2008



       Minä ajattelen sinua
       illassa hämärtyvässä.
       Sytytän pöydälle kynttilän
       -aivan kuin olisit tässä.

       Minä ajattelen sinua
       tuoksussa syksytuulen.
       Laulussa muuttolintujen
       kuiskauksesi kuulen.

       Minä ajattelen sinua
       missä vain ikinä kuljen.
       Syvälle, syvälle sisimpään
       kuvasi rakkaan suljen.

       -Anna-Mari Kaskinen-














       Littleshet's Black Tina "Nita"

               24.8.1997-19.9.2011



Saanko lähteä nyt?
Luuletko, että hetki on oikea?
Saanko jättää hyvästit tuskallisille päiville
ja loputtoman pitkille öille?
Olen elämänpolkuni kulkenut ja parhaani tehnyt,
esimerkkiä yrittänyt näyttää.
Saanko siis astua toiselle puolen
ja vapaaksi henkeni päästää?
Aluksi en tahtonut lähteä,
taistelin kaikin voimin.
Mutta nyt jokin tuntuu kutsuvan minua
Kohti lämmintä ja elävää valoa

Tahdon lähteä
Tahdon todella. On vaikeaa jäädä.
Mutta lupaan, parhaani yritän
Elääkseni vielä yhden päivän.
Niin sinä saat minusta vielä kerran huolehtia
ja minä kokea suuren suurta rakkautta.
Tiedän, olet surullinen ja sinua pelottaa,
sillä tunnen kyyneleesi, jotka turkkini kostuttaa.
En ole kaukana,
Lupaan sen ja toivon, että muistat sen aina;
henkeni tulee sinua seuraamaan,
minne maailmassa matkasi johtaakaan.

Kiitos, kiitos että olet minua rakastanut.
Tiedäthän, että minäkin rakastan sinua,
Siksi on niin vaikea sanoa hyvästi
ja päättää tämä elämä luonasi.
Joten, pidä minua lähelläsi vielä kerran,
ja sano sanat, jotka toiveeni ois,
koska välität minusta tuhannen verran,
annat minun nukkua jo tänään pois. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti